Sunday, February 3, 2008

Bedford, NH



2.2.08 Bedford



Illan keikka oli tosi eksoottinen biljardi/ strippiluola. Lavalla ei saa tässä osavaltiossa juoda alkkohoolia laisinkaan, mutta kyllä me pojat keinot keksittiin:-) Aika hauska sinänsä, öhö öhö (sori, Jope on jäänyt päälle), että heti alkkohooli-kieltolappusen yläpuolella oli kaljamainos..



Netti ei toiminut laisinkaan, joten alkoi ottamaan niin paljon pattiin, että päätettiin lähteä taksilla shoppailemaan paikalliseen ostariin. Ostin itelleni PSP:n, eli käsi-pleikkarin. Sillä on hyvä tappaa aikaa. Ostin myös puheaikaa tuohon Ameriikan kännykkään. Meillä on osalla porukasta tuollaiset prepaid puhelimet. Tulee todella paljon halvemmaksi soitella Suomeen, no, ja toisillemmekin kuin suomalaisilla liittymillä. Puhelin maksoi muistaakseni 18 taalaa, ei paha.

Keikka meni mukavasti. Yleisössä oli samaa porukkaa edelliseltä illalta. Muunmuassa kaveri, jonka käsikipsiin laitettiin nimmarit Hartfordissa. Kun mentiin soittamaan encoreita, huomasin langattoman, eli wirelessin olevan pimeänä. Don´t say a word lähti ilman kitaraa, mutta eipä siinä montaa tahtia mennyt kun mulla oli jo piuha kiinni kitarassa.

Joku fani oli leiponut meille kakun. Saatiin kakku bussiin keikan jälkeen. Noinkohan sitä uskaltaisi syödä, muistan ajatelleeni. Mutta kun selvisi, että kakku oli ”kostutettu” alkkohoolilla, se kakku katosi alta aikayksikön. Tosi väkevää oli.

02/02/08 Bedford



Tonight´s show was in an exotic billiard/ strip joint. No alcohol on stage in this state so we had to be creative…Pretty funny actually that above the “No alcohol”-sign there´s a beer advertisement.



The internet wouldn´t work so I got so pissed off that I decided to spend some money. So we went to shopping to the local mall. I bought myself a PSP and some games. I also bought some time to my prepaid phone. Some of us have these prepaid phones so it´s much cheaper to call to Finland. I think the phone cost 18 dollars, not so bad.

The show went ok. There were the same fans from yesterday, for example the guy with the plaster on his hand. Actually we signed his plaster in Hartford. When we went on stage for encores I noticed my wireless didn´t work, so “Don´t say a word” started without the guitar.

Some fan had baked us a cake. I´m not a “cake person”. But as soon as I figured out that there´s alcohol in it, I had some also. It was a good cake!

5 comments:

weballergy07 said...

I flew 1,800 miles from Texas to see that show. You guys played a great set, but the crowd had to wait through 7 opener bands, which was kind of fucking ridiculous. Thanks for coming back to the US.

Lady said...

Salut! From Montréal!

I'm a Spanish girl, from Barcelona friend of LLuis: the boy 'Give me a Pick' of Barcelona!
I want to see you in Québec! I'm going to go to see your show.

So we meet this Tuesday in Québec City!

Metaaaal!
Thanks for coming another time to Québec!

Dalila

Susan said...

I can't wait 'til September. My pal Mark was the person whose cast you guys signed.

Paula said...

Weird venue, but cool! ;)

decadent_soul said...

Païvää! Mita kuuluu?

Ahahah!
Aw man, you made me laugh, Elias. Yeah, that 'no alcohol' ad right under the Coors' one... was... well. Priceless! Hope you have a great time. Come back to Montréal some times (yeah, I'm pretty annoying with this). ;)


(Don't ever mind my finnish; it's really bad!)
Kate